Ilmanvaihto

Auto katsastetaan joka vuosi – miten on kiinteistön ilmanvaihdon laita?

Elokuussa julkaistiin uudenlainen Ilmanvaihdon katsastusopas, jonka ideana on tuoda yhdenmukaisuutta katsastustoimintaan ja raportointiin

Terveet tilat 2028 -ohjelman tuore Ilmanvaihdon katsastusopas esittelee katsastuksen sisällön, tarvittavat mittauslaitteet, kunnon arvioinnin kriteerit, sopivat katsastusvälit, katsastajan osaamisvaatimukset ja laadunvarmistusmenettelyn. Tavoitteena on yhtenäistää ilmanvaihtojärjestelmien katsastustoimintaa, katsastajan osaamisvaatimuksia ja tilaajalle tehtävää raportointia.

KATSASTUSOPPAAN ESITTELYSSÄ muistutetaan, että hyvin toimiva ilmanvaihto ja terveelliset sekä viihtyisät tilat kulkevat käsikädessä. On tärkeää, että tiloja palveleva ilmanvaihtojärjestelmä on kunnossa, toimii suunnitelman mukaisesti ja on puhdas. Ilmanvaihtojärjestelmän kunto, sen oikea toiminta ja puhdistustarve tulisikin tarkastaa säännöllisin välein tehtävillä katsastuksilla.

Ilmanvaihdon katsastusoppaan laatimisesta on vastannut FINVAC yhteistyössä VVS Föreningen i Finland rf:n, Sisäilmayhdistys ry:n, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Oppaan laatimiseen osallistui ilmanvaihto- ja sisäilma-alan käytännön asiantuntijoita, joiden panos katsastusoppaan laatimisessa oli ensiarvoisen tärkeä.

”Katsastusopasta on tarkoitus kehittää sitä mukaa, kun saamme palautetta.

Strateginen työkalu

Toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist FINVAC ry:stä kertoo, että katsastusopas on ollut työn alla jo monta vuotta, mutta nyt keskeiset asiat on viimein saatu kasattua samojen kansien väliin. Tarve on selvä:

”Jos kerran autot pitää katsastaa joka vuosi, niin voisi ajatella, että ilmanvaihtokin ansaitsee nykyistä enemmän huomiota. Opas ohjaa toimimaan suunnitelmallisesti ja hoitamaan huoltotoimenpiteet ajallaan”, Lönnqvist toteaa.

Toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist FINVAC ry:stä sanoo, että Ilmanvaihdon katsastusopas on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti julkisten rakennusten, kuten opetusrakennusten, päiväkotien ja toimistorakennusten ilmanvaihdon katsastuksissa. Toisaalta mikään ei estä sitä käyttämästä myös esimerkiksi taloyhtiöissä tai omakotitaloissa.

Mistä sitten oikein on kysymys ilmanvaihdon katsastuksessa? – Katsastuksessa ilmanvaihtojärjestelmän kunto, toiminta ja puhtaus arvioidaan pääasiassa aistinvaraisesti havainnoiden. Jos tarkastuksessa havaitaan vikoja tai puutteita, ne kirjataan katsastuspöytäkirjaan joko korjauskehotuksena tai huomautuksena.

Korjauskehotuksena kirjattujen vikojen korjaus tarkastetaan uusintakatsastuksessa; huomautuksena kirjatut viat tarkastetaan seuraavassa määräaikaiskatsastuksessa. Hyväksytystä katsastuksesta laaditaan katsastustodistus, joka voidaan laittaa kiinteistön käyttäjien nähtäville.

”Katsastusopasta on tarkoitus kehittää sitä mukaa, kun saamme palautetta. Koko toimialalle se on kuitenkin tärkeä lähtökohta”, Lönnqvist uskoo.

Katsastusoppaassa on esitetty ilmanvaihtojärjestelmän katsastuksen sisältö ja kulku, katsastukseen tarvittavat mittauslaitteet, kunnon arviointi, katsastusvälit, katsastajan osaamisvaatimukset ja laadunvarmistusmenettely. Oppaassa on myös ohjeet erilaisten ilmanvaihtojärjestelmien katsastusta varten.

Oppaan liitteenä on ohjeet katsastuksen tilaajalle ja katsastajalle sekä esimerkit katsastuspöytäkirjasta ja -todistuksesta. Oppaassa on liitteenä myös tarkastuslistat katsastuksen tueksi.

Pilotti osoitti puutteet kiinteistöissä

Laadittua katsastusopasta kokeiltiin kuuden kaupungin rakennuksissa keväällä 2022. Katsastettavia kiinteistöjä oli yhteensä yksitoista.

”Mukana oli etupäässä kouluja ja päiväkoteja. Suurin hyöty katsastuksissa on tuoda puolueettoman ulkopuolisen näkemystä kohteisiin. Kiinteistöjen käyttäjät ovat helposti jo tottuneet epäkohtiin, jotka vierailija äkkää heti”, kuvailee Lönnqvist.

Katsastusten tekemiseen osallistui kahdeksan yritystä, jotka toimivat LVI-urakoinnin ja -konsultoinnin sekä kiinteistön ylläpidon tehtävissä.

Ilmanvaihdon katsastuksissa vain yhden katsastetun kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmät läpäisivät katsastuksen ilman korjauskehotusta. Yleisimpiä havaittuja vikoja olivat tulo- ja poistoilmavirtojen epätasapaino, poistoilmaventtiilien likaantuminen, lumen pääsy tuloilmakoneeseen ja -suodattimiin, erillispoistojen käynnistyspainikkeiden ohjauksen toimimattomuus ja virheelliset tiedot automaation näytöllä.

”Vikoja ja puutteita oli niin pieniä kuin suuria. Se herätti huomiota, että ”puhtain paperein” ei selvinnyt kuin yksi kohde.”

”Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia.

Nopea ja halpa

Ilmanvaihdon katsastusprosessin voisi toivoa juurtuvan maahan mahdollisimman laajasti, koska syvällisempiin tutkimuksiin ja mittauksiin verrattuna kyseessä on nopea ja kustannustehokas ilmanvaihdon tarkastusmenettely. Katsastuksen seurauksena kiinteistön omistaja saa tärkeää tietoa ilmanvaihdon kunnosta, toiminnasta ja puhdistustarpeesta.

”Ilmanvaihdon katsastusopas on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti julkisten rakennusten, kuten opetusrakennusten, päiväkotien ja toimistorakennusten ilmanvaihdon katsastuksissa. Toisaalta mikään ei estä sitä käyttämästä myös esimerkiksi taloyhtiöissä tai omakotitaloissa”, Lönnqvist toteaa.

Katsastuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös sisäilmaongelmien ratkaisussa ja energiatehokkuuden parantamisessa.

Ilmanvaihdosta puhutaan nyt fiksummin

Samuli Könkö, Suomen LVI-liitto ry:n (SuLVI) toiminnanjohtaja, katsoo että tietoisuus ilmanvaihtoon liittyvistä asioista on viime vuosina parantunut.

”Parempaan suuntaan ollaan menossa”, toteaa Könkö, joka on luotsannut SuLVIa nyt parin vuoden ajan. Työkokemusta Könköllä on kertynyt putkiasentajana, suunnittelijana, työnjohtajana, urakoinnissa, urakkalaskennassa ja myös alan opettajana – joten näppituntuma kenttään on varsin laaja.

Suomen LVI-liitto ry:n toiminnanjohtaja Samuli Könkö sanoo, että nykyisin ilmanvaihtoon liittyvässä keskustelussa tuntuisi painottuvan asiallisuus: ei pelotella ja maalata mörköjä seinälle, vaan tarjotaan tietoa terveellä tavalla.
KUVA: HENNA KOPONEN PHOTOGRAPHY

”Nykyisin ilmanvaihtoon liittyvässä keskustelussa tuntuisi painottuvan asiallisuus: ei pelotella ja maalata mörköjä seinälle, vaan tarjotaan tietoa terveellä tavalla”, hän pohtii.

Könkö tervehtii IV-alalla nousevaa digiaaltoa ilolla.

”Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia, alkaen laitteiden kätevästä etäkäytöstä.”

Toinen digiesimerkki: ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihto. ”Ennen suodattimet vaihdettiin määräajoin ja kalenterisidonnaisesti, mutta nyt tekniikka mahdollistaa sen, että suodattimet voidaan vaihtaa tarpeen mukaan – ja sisäilma pysyy hyvänä.”

Digitaalisuus tuli taloon

Kuinka paljon pitemmälle digitaalisuus sitten vielä kirittää IV-järjestelmiä, kun talotekniikka monipuolistuu kaiken aikaa?

– Könkö katsoo, että olemme jo nähneet kenties enemmän kuin vain jäävuoren huipun, mutta edelleen on luvassa monenlaisia, arkea helpottavia ja elämänlaatua parantavia digiherkkuja.

”Nyt tiedetään jo aika hyvin mikä on mahdollista talotekniikassa ja meillä on jo niitä konkreettisia ratkaisuja – emme enää ole pelkkien visioiden varassa.”

Könkön mukaan uusissa IV-järjestelmissä on sekin hyvä puoli, että energiatehokkuus on mietitty tarkkaan alusta loppuun. ”Etenkin uudemmat tuotteet ovat hyvinkin energiapihejä, kunhan vain pidetään huolta siitä, että ilmavirrat on säädetty oikein ja järjestelmän käyttö ja huolto on muutenkin oikeanlaista.”

Sekin on selvää, että vanhoissa IV-koneissa voi olla jo monenlaista ”haastetta”, jonka takia huippuenergiatehokkuuteen ei enää päästä – jos on koskaan päästykään.

”Tällöin tulee vastaan se, että jossain vaiheessa laite kannattaa päivittää.”

Automaatio valtaa alaa

Myyntipäällikkö Markku Marttala Vallox Oy:stä vahvistaa, että ilmanvaihdon kehitystä vauhdittaa nyt vahvasti digitalisaatio. ”Eikä ainoastaan IV-tuotteissa itsessään, vaan koko jakeluketjun suhteen, kun esimerkiksi tuotetiedot siirtyvät digitaalisesti paikasta toiseen.”

Vallox Oy:n myyntipäällikkö Markku Marttala kannustaa taloyhtiöitä pitkäaikaiseen suunnitteluun. Hyvä ilmanvaihto on taloyhtiölle sijoitus, joka kantaa vuosikymmenten päähän.
KUVA: VALLOX OY

Digitalisaatio mahdollistaa mm. IV-järjestelmien keskitetyn valvonnan ja turvallisuusaspektien paranemisen. Viime aikoina erityisesti kulutus on noussut suurennuslasin alle. Kun on tietoa siitä, miten IV-järjestelmää on käytetty, voidaan toimia entistä ennakoivammin esimerkiksi säästömielessä – tai puuttua mahdollisiin käyttövirheisiin.

”Taloautomaatio lisääntyy ja kehittyy koko ajan ja se on erittäin tervetullut asia.

Valloxin tuotteissa automaatio on viety jo hyvin pitkälle. Ylipäätänsä fiksu, keskitetty taloautomaatio puolustaa paikkaansa kerrostaloissa ja rivitaloissa.

”Taloautomaatio lisääntyy ja kehittyy koko ajan ja se on erittäin tervetullut asia”, pohtii Marttala. Valloxillakin on 13-henkinen T&K-tiimi tekemässä uusia innovaatioita tällä saralla.

Käyttäjä eka, käyttäjä vika!

Ilmanvaihto myös ”äppiytyy” kovaa vauhtia, siinä missä muutkin elämänalueet. Kaikki keskeinen talotekniikka voidaan jo saada kännykkään sovelluksen tai parin taakse, jolloin arki helpottuu kummasti esimerkiksi etähallinnan kautta.

”Tämä vaatii kuitenkin toimivaa automaatiota ja erinomaista käytettävyyttä”, Marttala toteaa. Ellei sovellus ole helppokäyttöinen, kuluttaja vierastaa sitä herkästi.

”Suomessa omakotitalojen ja rivitalojen asukkaat ovat ensimmäisinä ottaneet näitä ratkaisuja käyttöön.”

Vallox ilmanvaihtokoneiden etäohjausmahdollisuus hyödyttää sekä asukasta että esim. talotekniikasta vastaavaa isännöitsijää. Pitkälti automatisoidun Vallox-ilmanvaihdon ohjaustarve on pientä.
KUVA: VALLOX OY

Millainen sitten on kansalaisen IV-osaamisen taso? Marttala katsoo, että juuri rivitaloissa ja omakotitaloissa ollaan IV-asioissa kenties hiukan valveutuneempia kuin kerrostaloissa.

”Se on selvää, että lähes kaikissa taloyhtiöissä voisi parantaa tietynlaista strategista varautumista, jossa ilmanvaihtoasiat otetaan vakavasti ja nostetaan taloyhtiön asialistalle.”

Elinkaariajattelua, kiitos!

Marttala on itse myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, joten tuntumaa ”kenttään” löytyy. ”Pitkäaikainen suunnittelu ei ole suomalaisiin taloyhtiöihin ihan vielä juurtunut”, hän toteaa.

Valloxissa tiedetään, että kun putki-, julkisivu- ja vaikkapa tietoliikenneremontit myllertävät taloyhtiöitä, saattaa panostus ilmanvaihtoon herkästi päätyä jonon hännille. IV-remontti sopii kuitenkin hyvin esimerkiksi linjasaneerauksen pariksi.

”Kun taloyhtiöt saadaan kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota ilmanvaihtojärjestelmien elinkaareen, eikä vain kustannuksiin, ollaan jo hyvällä tiellä”, Marttala toteaa. Hyvä ilmanvaihto on taloyhtiölle sijoitus, joka kantaa vuosikymmenten päähän.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje