Yleiset, Messut ja tapahtumat
Sisäilmastoseminaari 2023 veti lähes tuhat vierasta
Noin 900 sisäilma-alan asiantuntijaa ja alan tutkimuksesta kiinnostunutta täytti Messukeskuksen Siipi-kongressialueen maaliskuussa. Vuosittain järjestettävä tapahtuma on palannut väellä
ja voimalla laihojen koronavuosien jälkeen.
”VIIME VUONNA tapahtuma oli hybridi ja messuvieraita
oli paikan päällä vain noin 600”, kertoo Sisäilmayhdistyksen
toiminnanjohtaja Mervi Ahola. ”Tänä vuonna oli mahtava
nähdä niin paljon ihmisiä livenä, koska kohtaamiset ja verkostoituminen
ovat aina tärkeä osa seminaarikokemusta.”
Seminaari järjestettiin tänä vuonna 38. kerran – ja pöytä
oli katettu koreaksi. Valtakunnan suurimmassa sisäilmaalan
tapahtumassa kuultiin kaikkiaan 60 esitystä. Monipuolista
ohjelmaa täydensi sisäilma-aiheinen näyttely, jossa oli
mukana tänä vuonna 60 näytteilleasettajaa.
Seminaariartikkeleita laidasta laitaan
Ahola kertoo, että seminaariin saattoi kuka tahansa jättää esitelmäehdotuksensa
viime syksynä.
”Hyväksytyistä esitelmäehdotuksista esittäjät kirjoittivat
artikkelin, joista Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmä koosti
tämänvuotisen ohjelman”, hän kuvailee.
Ohjelma sisälsi ajankohtaisia esityksiä tieteellisestä tutkimuksesta
sekä käytännön sisäilmatyöstä: sisäilmasta ja terveydestä,
sisäympäristön lämpöolosuhteista, mitatusta ja koetusta
sisäympäristöstä, sisäilmatilanteiden ja rakentamisen ohjeista,
infektioriskistä sisäilmassa, sisäilman epäpuhtauksista, rakennusfysiikasta
ja sisäilmasta sekä mikrobeista ja toksisuudesta.
Ovatko sisäilma-asiat joutumassa unholaan?
Sisäilmastoseminaarin avannut valtiosihteeri Terhi Lehtonen
ympäristöministeriöstä totesi, että sisäilmastokeskustelua leimaa
tietty aaltomaisuus: ajoittain keskustelua käydään paljonkin,
välillä taas on hiljaisempaa. ”Viime vuosina aihe on jäänyt
muiden teemojen, kuten Ukrainan sodan ja koronapandemian,
jalkoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki
sisäilmastoon liittyvät ongelmat olisi ratkaistu tai että uusia ei
voisi syntyä”, Lehtonen muistutti.
Lehtonen katsoi, että sisäilmastoon liittyy monta tulevaisuusteemaa,
joista hän nosti keskeisimmiksi energiansäästötoimenpiteet
ja ilmastonmuutoksen. Hän kertoi, että rakennusten
energiatehokkuusdirektiivin uusiminen on parhaillaan käynnissä, ja sen uudistaminen liittyy merkittävästi myös sisäilmastoon.
”Direktiiviluonnoksessa terveen sisäilmaston on määritelty
käsittävän sisäilman laadun lisäksi päivänvaloon, sisälämpötilaan
ja ääneen liittyvät asiat”, totesi Lehtonen.
Liian kuumat asunnot
Ilmastonmuutoksesta ja korkeiden lämpötilojen terveyshaitoista
piti puheenvuoron Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Lanki totesi, että korkeaan sisälämpötilaan ja siitä
aiheutuviin terveyshaittoihin pureutuvia tutkimuksia on toistaiseksi
melko vähän – ja laatukin vaihtelee.
”Korkea sisälämpötila on yhteydessä monentyyppisiin terveyshaittoihin,
kuten hengitystieoireilu, mielenterveyden ja
kognition häiriöt, unihäiriöt, verenpaineen lasku ja diabeetikoilla
esimerkiksi veren glukoosipitoisuuden lasku”, listasi
Lanki.
Vaikutuksia on todettu jo selvästi alle 30 asteen lämpötiloissa.
”Korkean lämpötilan terveyshaitoille ei ole pystytty
määrittämään kynnysarvoa”, totesi Lanki.
Pro Sisäilma jaettiin kolmannen kerran
Seminaarin Avaus-sessiossa jaettiin Pro Sisäilma -tunnustus
FM Kristina Saarelalle. Tunnustus myönnetään poikkeuksellisen
omistautuneesta ja laajasta työstä, jossa on edistetty sisäilmaan
liittyvää tutkimusta, suunnittelun ohjausta ja viestintää
sekä kansallista ja pohjoismaista yhteistyötä hyvän sisäilman
puolesta.
”Tunnustus jaettiin nyt kolmatta kertaa ja ensimmäistä kertaa
henkilölle, joka ei ole Sisäilmayhdistyksen perustajajäsen.
Kristinan rooli Sisäilmastoluokituksen kehittämisessä sekä
Sisäilmayhdistyksen toiminnassa on ollut erittäin merkittävä”,
kiittelee Ahola.
Ensi vuonna sisäilmaväki kokoontuu
Sisäilmastoseminaariin 12.3.2024.
Teksti: Sami J. Anteroinen
