mainos_1027

Märkätilat

Märkätilat kuntoon hyvällä hoidolla ja remonteilla

artikkelikuva: Märkätilat kuntoon hyvällä hoidolla ja remonteilla

Kylpyhuoneet, saunat ja muut märkätilat pysyvät pitkään siisteinä, tyylikkäinä, puhtaina ja turvallisina – kunhan niiden kunnossapitoa ja huoltoa ei lyödä laimin. Pienet pintaremontitkaan eivät ole haitaksi, kunhan ne suunnitellaan ja toteutetaan asiantuntevasti eikä märkätilan vesieristeitä rikota. Laajemmat korjaukset kylpyhuoneissa voivat olla hyvinkin tarpeen esimerkiksi runsaan 20 vuoden käytön jälkeen.

Oikein toteutetun ja uusimpien määräysten mukaisen märkätilan tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta.

Suomessa ennen vuotta 1999 rakennetuissa kylpyhuoneissa vedeneristeenä on kuitenkin saatettu käyttää lyhytikäisempiä eristysratkaisuja kuten kosteussivelyä, jonka käyttöiäksi arvioidaan vain 10 – 15 vuotta. Tällaiset märkätilat voivat olla pikaisen kuntokartoituksen ja remontin tarpeessa. Kylpyhuoneissa ja muissa märkätiloissa juuri kosteus usein aiheuttaa vakavia ongelmia ja rakenteiden vaurioita. Pahimmissa tapauksissa ne johtavat siihen, että myös huoneiston ulkopuolisia talon rakenteita joudutaan korjaamaan, kuivaamaan tai uusimaan. Jopa yksittäinen merkittävä vesivahinko voi johtaa tällaiseen tilanteeseen.

Tyypillisesti ajan saatossa syntyneet märkätilojen kosteusvauriot johtuvat huollon laiminlyönneistä, vanhoista rakennus- tai suunnitteluvirheistä sekä siitä, että tilan rakenteet ovat elinkaarensa päässä. Huonosti toteutetuilla korjaustöillä voi myös olla osuutta asioihin.

”Huolellinen ja jatkuva kunnossapito pitää kylpyhuoneen rakenteet toimivina.

Vesieristys tiiviiksi

Märkätilassa käsitellään – kuten voisi päätellä – usein ja paljon vettä, joten koko tilan on oltava vesitiivis. Vesieristyksen on pystyttävä estämään kosteuden pääsy rakenteisiin.

Heikon vesieristyksen ohella märkätilan riskitekijöitä voivat olla viemäriputket, lattiakaivot, läpiviennit sekä huonosti toimiva ilmanvaihto. Vaikkapa tukossa oleva viemäri saattaa aiheuttaa veden tulvimista märkätilan ulkopuolelle, taloyhtiöissä jopa naapurihuoneistojen rakenteisiin. Säännöllisillä märkätilojen tarkastuksilla ja sopivilla huoltotoimilla ehkäistään mahdollisia vaurioita.

Esimerkiksi rikkoutuneet lattialaatat, tunkkainen haku tai pintojen tummentumat ovat yleisiä ja helposti havaittavia merkkejä kosteusongelmista.

Kuntokartoituksella tarkkaa tilatietoa

Mikäli tilassa todetaan kosteusvaurio, edessä on väistämättä kylpyhuoneen remontointi. Ensiksi tarvitaan yleensä kuntokartoitus, jolla selvitetään vahinkojen laajuus ja saadaan käsitys tiloissa tarvittavista korjaustoimista.

Pintapuolinen kartoitus ei kerro vielä kaikkea kylpyhuoneen rakenteiden tilanteesta, mutta laaja ja ammattimaisesti tehty kuntokartoitus tuo esiin märkätilan todellisen kunnon.

Jos lattialaattojen tai muiden pintojen alla havaitaan alkava kosteusvaurio, remontilla on luultavasti jo kiire. Mikäli märkätilan vedeneristyksessä epäillään olevan puutteita, tilanne on hyvä selvittää vedeneristystarkastuksella, jonka suorittaa ulkopuolinen sertifioitu asiantuntija. Vedeneristyksen asentaminenkin on vaativaa puuhaa, jonka tekijöiltä edellytetään erikoiskoulutusta ja sen osoittavaa sertifikaattia.

Pintamateriaalien valinnat osaltaan vaikuttavat kylpyhuoneen käyttöikään. Esimerkiksi keraamiset laatat kestävät käyttöä tyypillisesti 20 – 40 vuotta. Muovitapetit eivät kestä yhtä pitkään. Vanhojen kylpyhuoneiden materiaaleissa saattaa olla monenlaisia myrkyllisiä haitta-aineita – kuten asbestia tai kivihiilipikeä – joiden pitoisuudet ja sijainnit on syytä selvittää kartoituksella ennen varsinaisen remontin aloittamista. Mahdolliset haitta-aineet on purettava tämäntyyppisiin töihin erikoistuneiden ammattilaisten voimin ja asianmukaisin suojauksin.

”Rikkoutuneet tai paikaltaan irronneet lattialaatat on syytä korjauttaa.

Laatat sekä saumat ehjiksi ja puhtaiksi

Huolellinen ja jatkuva kunnossapito pitää kylpyhuoneen rakenteet toimivina, jolloin tila pysyy myös viihtyisänä ja siistinä.

Esimerkiksi kylpyhuoneiden lattialaattoihin ja niiden saumoihin voi helposti kertyä likaa, mikrobikasvustoa tai kalkkia. Säännöllinen puhtaanapito auttaa asioissa. Toisaalta liian tehokkaat puhdistusaineet saattavat vahingoittaa keraamisten laattojen pintoja.

Rikkoutuneet tai paikaltaan irronneet lattialaatat on syytä korjauttaa. Työ on tehtävä huolellisesti ja ammattimaisesti, jotta lattian vedeneristys ei vaurioidu korjaustöiden yhteydessä.

Mikäli on kyse vanhasta rakennuksesta, sen kylpyhuoneissa on mahdollisesti jo aiemminkin tehty erilaisia korjauksia enemmän tai vähemmän taidokkaasti. Ellei märkätilan korjaushistoriaa tunneta, rakenteiden kunnon selvittäminen voi vaatia laajoja kartoitustöitä.

Jos lattialaattojen saumat ovat kuluneet tai muutoin päässeet huonoon kuntoon, kannattaa harkita laattasaumojen uusimista. Kylpyhuoneessa voidaan uusia saumat joko kokonaan tai tietyltä rajatulta alueelta, esimerkiksi suihkun kohdalta.

Ennen saumojen korjausta kylpyhuoneen lattiapinnat on syytä puhdistaa huolellisesti, jotta uudet saumat voidaan tehdä ehjille ja puhtaille pinnoille. Myös saumoja korjattaessa tulee varoa lattian vedeneristyksen vahingoittamista.

Ilmanvaihto ja viemärit priimakuntoon

Kylpyhuoneissa on tärkeää, että tilat pääsevät kuivumaan suihkun käytön jälkeen. Lattia on hyvä kuivata alustavasti esimerkiksi kumilastalla. Jos lattiassa on sähköllä toimiva lattialämmitys, sen pitäminen päällä auttaa osaltaan pintojen nopeaa kuivumista.

Kaikissa kylpyhuoneissa on ilmanvaihdon poistoventtiili, jonka tulee olla toimintakunnossa. Tilaan tulee korvausilmaa kylpyhuoneen oven alta tai oven ilmasäleiköstä, joten oven alapuolella olevaa ilmarakoa ei pidä tukkia esimerkiksi matolla. Jos ilmanvaihto on riittämätöntä, se voi johtaa ennen pitkää kosteus- tai mikrobivaurioihin kylpyhuonetilassa.

Jos lattiaviemäri tai viemärin hajulukko on tukkeutunut, märkätilan lattialle voi päästä tulvimaan vettä, joka ikävimmissä tapauksissa aiheuttaa pahoja kosteusvaurioita talon lattia- tai muissa rakenteissa. Joskus asukkaan nukahtaminen lattiakaivon päälle suihkun aikana on aiheuttanut kiinteistöissä laajoja ja kalliita vesivahinkoja, jollaisia vakuutusyhtiöt eivät ole korvanneet. Mikäli lattiakaivossa havaitaan tukos, siitä on syytä ilmoittaa pikimmiten kiinteistön huoltoyhtiölle. Myös lattiakaivon helposti irrotettavat osat on hyvä puhdistaa säännöllisesti, koska niihin ajan mittaan kertyy likaa, rasvaa ja hiuksia. Puhdistamattomasta lattiakaivosta saattaa helposti levitä ikävää viemärinhajua kylpyhuoneeseen.

Myös käsienpesualtaan hajulukko saattaa mennä tukkoon tai hapettua ja syöpyä, mistä aiheutuu lopulta vesivuotoa. Tällaisessa tapauksessa kiinteistön huoltoyhtiö korjaa tai vaihtaa vahingoittuneet osat. Pienen tukkeuman asukas voi avata itse putkenavausnesteellä, jota kaadetaan viemäriin ja annetaan sen vaikuttaa siellä määräajan. Tällainen neste on voimakkaasti syövyttävää, joten sitä tulee käsitellä varovasti, ehkäpä varmuuden vuoksi jopa suojalaseja ja suojakäsineitä käyttäen.

”Kaikissa kylpyhuoneissa on ilmanvaihdon poistoventtiili, jonka tulee olla toimintakunnossa.

Sadesuihkuja ja saunoja

Monesti syynä kylpyhuoneremonttiin on myös se, että tilan värimaailma ja vesikalusteet ovat vanhentuneita ja epäviihtyisiä. Tilan estetiikalla ja ulkoasulla on merkitystä käyttömukavuuteen ja asumisviihtyvyyteen, joten laattojen, kalusteiden ja muiden varusteiden vaihto voi tuoda paljon parannusta tilanteeseen.

Nykyisin suosituiksi kylpyhuonekalusteiksi ovat nousseet muun muassa sadesuihkut. Myös seinäasenteisia wc-istuimia hankitaan yhä useammin, koska sellaiset tuovat kylpyhuoneeseen uutta tyyliä ja samalla helpottavat siivoustöitä.

Vielä joitakin vuosia sitten moniin kerrostaloasuntoihin rakennettiin oma sauna jo talon uudisrakennusvaiheessa. Nyttemmin useat rakennusliikkeet ovat luopuneet tästä käytännöstä. Toisaalta taloyhtiösaunoja rakennetaan yhteistiloihin taas aiempaa enemmän.

Toki omilla saunoillakin on yhä suosiota, ja jotkut osakkaat muuttavat vaikkapa huoneistonsa vaatehuoneen saunaksi. Kuivan tilan muutos märkätilaksi vaatii muun muassa kunnollisen vesieristyksen asennuttamista.

Saunatilassa ei pidä varastoida tai kuivattaa vaatteita tai muuta palavaa materiaalia siten, että tavaroita päätyisi kiukaan läheisyyteen tai varsinkaan sen yläpuolelle. Jos kiuas kytkeytyy vahingossa päälle, seurauksena voi olla tulipalo.

Saunapalojen vaarallisuutta lisää se, että huoneistokohtaiset saunat monesti sijaitsevat asunnossa lähellä eteistä ja ulko-ovea, siis juuri poistumisreitin varrella.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pixabay

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje

PUBLICO - TOIMIALAMEDIAT

publico - mediat

HR viesti
www.hrviesti.fi

Henkilöstöosaamisen ammattilaisten media, jossa käsitellään henkilöstön kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita

publico - mediat

KITA - Kiinteistö & Taloustekniikka
www.kita.fi

KITA on korkeatasoinen kiinteistö, talotekniikka ja korjausrakentamisen asiantuntijoille suunnattu ammattimedia

publico - mediat

Prointerior
www.prointerior.fi

prointerior on arkkitehtuuriin, tilasuunnitteluun ja julkisrakentamiseen erikoistunut sitoutumaton ammattimedia

publico - mediat

Prologistiikka
www.prologistiikka.fi

prologistiikka on korkeatasoinen logistiikka-alan ammattimedia

publico - mediat

Proresto
www.proresto.fi

proresto on korkeatasoinen horeca-alan ammattimedia joka tarjoaa tietoa ja esittelee ratkaisuja ammatillisen osaamisen sekä liiketoiminnan kehittämiseen.

PUBLICO - TEOLLISUUSMEDIAT

Enertec on korkeatasoinen, monikanavainen energiateknologiaan ja vesihuoltoon keskittynyt, vesi- sähkö- ja energia-alan ammattimedia

publico - mediat

Prometalli
www.prometalli.fi

Prometalli on metalli- ja konepajateollisuuden ammattilaisille suunnattu ammattimedia

PUBLICO - INTERNATIONAL MEDIAS

Seatec - Finnish Marinetechnology is a media for professionals, all over the world, working within the marinetechnology industry

Nordicum, established in 1993, presents the leading Finnish companies and projects within Real Estate & Architecture

UUSIMMAT ARTIKKELIT

MAINOSTAJILLE

Autamme asiakkaitamme rakentamaan merkityksellisiä sisältöjä ja kohdentamaan ne oikeille päätöksentekijöille.

Toimialakohtaisesti ja mitattavasti!




PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »