Tilauskirja, älä laihduta!

Loppuvuodesta tuli pysäyttävä tieto: konepajateollisuuden tilaukset ovat pudonneet finanssikriisin tasolle. Teollisuuden investoinnit ovat lykkääntyneet, ja kenties lykkääntyneet vielä uudestaan. Samaan aikaan monella alihankkijalla on omat varastot täynnä – mikä harvoin saa kysyntää liekkeihin.

Teknologiateollisuus ry pitää alkaneen vuoden näkymiä huolestuttavina, koska uusien tilausten sekä tarjouspyyntöjen määrä on viime kuukausina laskenut rajusti. Henkilöstömäärä on kuitenkin pitänyt pintansa suhdanteen selvästä heikkenemisestä huolimatta.

Suhdannekäänteissä on tavallista, että yritysten väliset erot kasvavat. Osa yrityksistä on erittäin suurissa vaikeuksissa, kun taas osalla menee vielä hyvin. Tämä talvi ei tästä kaavasta poikkea, eli joka talossa ei soi molli.

”Talousduuriin” on edellytyksiä, kun inflaatiopeikko haihtuu ja korkonäkymät vakiintuvat ja kääntyvät jossakin vaiheessa laskeviksi.

Normaali suhdannevaihtelun tuomien murheiden takana on kuitenkin jämerämpiä mörköjä. Konepajoissa henkilöstö harmaantuu kovaa vauhtia eikä tekniikan oppilaitoksista valmistu tarpeeksi uusia osaajia. Hallituksen osaamis- ja maahanmuuttopolitiikka ei varsinaisesti luo toivoa, että metallialalle saataisiin kaivattuja tekeviä käsiä.

Uutta osaamista tarvitaan esimerkiksi vihreään siirtymään sekä puhtaaseen energiaan liittyvässä tutkimuksessa, kehityksessä ja innovoinnissa (TKI). Suomen vihreän siirtymän investointiaikeet ovat nousseet jo yli 200 miljardiin euroon, mutta poutasäällä sommitellut hankkeet kohtaavat nyt kipakkaa vastatuulta.

Heikentyneistä suhdannenäkymistä huolimatta moni edelläkävijäyritys haluaa yhä investoida pitkäjänteisesti kunnianhimoisiin, kestäviin vientituotteisiin – joille uskotaan olevan myös markkinoita. Kestävän kehityksen konepajat tekevät tiliä nyt ja tulevaisuudessa.

Vihreän siirtymän lisäksi kenttää myllertää toinenkin väkevä voima. Tekoäly oli yksi vuoden 2023 kuumimpia puheenaiheita – ja tämän vuoden aikana monessa yrityksessä varmasti siirrytään jo sanoista tekoihin.

Tekoälyn avulla konepajakin voi parantaa tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda kokonaan uusia liiketoimintamalleja. Teollisuuden AI-soveltamismahdollisuuksia löytyy esimerkiksi koneoppimisessa, uusien materiaalien kehittämisessä, autonomisissa järjestelmissä sekä teollisten prosessien ja ennakoivan huollon kehittämisessä.

Esimerkiksi Teknologiateollisuus ry investoi kymmenen miljoonaa euroa tekoälyn hyödyntämisen vauhdittamiseen Suomessa. Panostuksen tavoitteena on lisätä tekoälyn käyttöönottoa ja kehittämistä suomalaisissa teknologiayrityksissä, vahvistaa soveltavaa tutkimusta sekä houkutella tekoälyosaajia Suomeen.

Teknologiateollisuuden kymmenellä miljoonalla tuetaan huippuosaajien rekrytointeja yritysten ja yliopistojen yhteisprojekteihin, rahoitetaan yritysten tekoälyhankkeita ja niihin liittyviä ylempien korkeakoulututkintojen lopputöitä sekä perustetaan yritysvetoinen tekoälyverkosto.

Investoinnin toivotaan vauhdittavan tekoälyn käyttöönottoa erityisesti pk-yrityksissä, joissa – jo resurssisyistä – tekoälyn strateginen ja käytännöllinen puoli on voinut jäädä tutkimatta. Siinä missä isoissa pörssiyhtiöissä voidaan tekoälyä valjastamaan määrätä kokonaisia tiimejä, monessa pienessä pajassa tekoäly ja muut uudet teknologiat jäävät yrittäjän itsensä pähkäiltäväksi. Tekoäly on turha, ellei se tuo aitoa vaikuttavuutta ja ihan oikeita euroja taloon.

Suuret, keskisuuret ja pienet pyrinnöt tekoälyn edistämiseksi ovat kuitenkin erittäin toivottuja, koska me täällä Euroopassa olemme jo jääneet jälkeen tekoälyinvestoinneissa USA:han ja Kiinaan verrattuna. Kisa on kuitenkin vasta alussa ja suomalainen insinööri on jo valmiiksi kunnostautunut ”orgaanisen älyn” puolella – nyt ei enää tarvitse muuta kuin ottaa haltuun tuo keinoversio.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje