Isännöinti & hallitus
Kiinteistöhuolto
Kuinka kiinteistökantaa voi johtaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti?
Kirjoittaja: Elina Samila
Kiertotalous on vielä kaukana ideaalista, ja siirtymä siihen tuntuu asiaan paneutuneesta tuskastuttavan hitaalta. Kiertotaloutta vievät tällä hetkellä eteenpäin uusien materiaalien saatavuuden haasteet, EU-taksonomia, raportoinnin ja rahoittajien vaatimukset, sekä pian kiertotalouden green deal.
Kansallisen kiertotalouden green dealin eli yritysten, kuntien ja kaupunkien sekä valtion välisen vapaaehtoisen sitoumuksen valmistelutyössä on monesti todettu, että rakennetun ympäristön vaikutus resurssien kulutukseen on valtava. Resurssitehokkaan rakentamisen sekä jätehierarkian mukaan olemassa olevaa tulisi hyödyntää ja samalla vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tietoa pitää kerätä ja hyödyntää entistä enemmän läpi koko kiinteistön elinkaaren.
Kiinteistökantaa tarkastellessa tutustutaan yleensä ensin kiinteistöjen sijaintiin, kuntoon, investointitarpeisiin, käyttökustannuksiin sekä tuottoihin. Miten kokonaisuutta voisi sitten ylläpitää kiertotalouden periaatteiden mukaisesti? Vedin yhteen asiantuntijoiden kokoamia toimenpiteitä ja esimerkkejä siitä, miten asiaa voi lähestyä.
Tehdään korjaus- ja huoltotoimenpiteet oikea-aikaisesti. Tämä on myös riskienhallintaa käytännössä: Otetaanko riski salaojaputkien täyttymisestä juurilla, vai tehdäänkö korjaukset heti, kun ongelmat on havaittu ja arvioitu vakavaksi? Suunnitelmallinen omaisuuden hallinta vaatii myös sähköisen tietokannan kiinteistöjen tiedoista, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä niiden seurannan.
Säilytetään korjaushankkeissa enemmän. Keskusta-alueilta löytyy jo kohteita, joissa olemassa olevien rakenteiden säilyttämismahdollisuudet on tutkittu perusteellisemmin, ja siten pystytty uudelleenkäyttämään kattopeltiä sisätiloihin tai siirretty marmoria toiseen kohtaan niin, että tilan tunnelma ja historiallinen arvo säilyvät. Mahdollisimman paljon purkuosia kannattaa ohjata uudelleenkäyttöön saman omistajan muihin kohteisiin tai välittäjien kautta toisiin kohteisiin. Tekemällä korjaukset huolellisesti ja tiedostaen sisäilmaongelmien riskipaikat annetaan arvokasta lisäaikaa käytössä oleville materiaaleille.
Uudelleen käytetään energiaa. Sijainnin mukaan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen voi olla ainoa järkevä toimenpide. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, ellei kartoiteta uusiutuvan energian tuotannon mahdollisuuksia kiinteistön alueella tai jopa selvitetä mahdollisuutta hyödyntää viereisen kiinteistön lauhdelämpöä energiaomavaraisen korttelin luomiseksi.
Tarkastellaan ja uudistetaan palvelusopimukset osana kiinteistöjen käytön ja ylläpidon toimia. Siivous-, ravintola- ja jätehuoltopalvelut ovat päivittäisten toimintojensa myötä näkyvä esimerkki myös tilojen käyttäjille. Omaa toimintaa voi tarkastella esimerkiksi työeläkeyhtiö Varman käytön ja ylläpidon kiertotalousohjeen avulla.
Lisäksi kannattaa pitää olemassa olevien tilojen käyttöaste mahdollisimman korkeana, lisätä rakennusten väliaikaista ja tilapäistä käyttöä, sekä luopua tyhjistä tiloista. Kiinteistöjen elinkaarta voi myös pidentää peruskorjausten lisäksi huolellisella ylläpidolla ja tarvittaessa käyttötarkoituksen muutoksilla. Tiloja remontoidessa kannattaa suunnitella niistä sekä esteettisesti että fyysisesti aikaa kestäviksi, jotta vältytään ylimääräisiltä tilamuutoksilta vuokralaisten vaihtuessa.
Myös työmailla lajittelu- ja kierrätysastetta täytyy nostaa osana korjaushankkeiden kiertotaloutta – ja kun on välttämätöntä rakentaa uutta
tehdään se sitten vähähiilisesti ja materiaalitehokkaasti biodiversiteetti huomioiden.
Elina Samila
Kestävän kehityksen asiantuntija
Green Building Council Finland
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää osoitteesta: figbc.fi
