Katot
Kiinteistöhuolto (kunnossapito, talvikunnossapito)
Talvi antaa aihetta kattojen korjaustöihin
Sääolot erityisesti talvikaudella rasittavat talojen vesikattoja ja muita kattorakenteita monella tavalla. Kattojen kunnossapito talvella ja talven jälkeen on tärkeää, mutta samalla usein myös haasteellista.
KATOILLE KERTYVÄT lumi- ja jäämassat aiheuttavat monenlaisia
riskejä. Jos lumenpoistoa laiminlyödään, kerrostalojen
katoilta putoava lumet ja jäät voivat muodostaa vakavan vaaran
kaduilla ja pihoilla kulkeville ihmisille. Monen kilon painoinen
jääkimpale on esimerkiksi päähän osuessaan suurella
todennäköisyydellä hengenvaarallinen.
Onnettomuustapauksessa taloyhtiö on viime kädessä juridisessa
ja taloudellisessa vastuussa, etenkin jos vahingon taustalta
löytyy välinpitämättömyyttä ja selkeitä laiminlyöntejä.
Liiat lumet pois katoilta
Lumenpudotuksista on syytä tehdä huoltofirman kanssa huolella
laadittu sopimus, jonka mukaan kiinteistön kattolumitilannetta
seurataan ja katto pidetään jatkuvasti turvallisessa kunnossa.
Lumen hallitsematonta putoamista katoilta voidaan jonkin
verran hillitä asentamalla vesikattojen reunoilla asianmukaisia
kattoturvatuotteita, kuten lumiesteitä.
Yleensä kaikissa kattotöissä tarvitaan turvavaljaita, kaiteita
ja muita asianmukaisia suojavälineitä.
”Katoille kertyvät
lumi- ja jäämassat
aiheuttavat monenlaisia
riskejä.
Putoamissuojaus on järjestettävä, kun työskentelykorkeutta
on enemmän kuin kaksi metriä. Suojausten suunnittelu ja toteutus
on tehtävä ennen töiden aloittamista.
Mikäli katto on tasainen tai loiva, kattopinnalle helposti
kertyy lumisina talvina suuri määrä lunta. Yleensä kattorakenteet
on suunniteltu siten, että ne kestävät vähintään metrin
paksuisen lumikerroksen painon. Kostea lumi voi kuitenkin
olla sen verran painavaa, että metri lunta katolla alkaa jo olla
riskitekijä
katon kantavuudelle, varsinkin esimerkiksi hallirakennusten
laajoilla kattopinnoilla.
Vesikatot vaarassa
Lumenpudotuksiin on syytä valita osaavat toimijat. Jos kilpailutuksessa
katsotaan vain hintaa, edessä voi olla erilaisia ongelmia.
Jos katolle kertyneet lumi- ja jäämassat näyttävät olevan
lähiaikoina putoamassa, talon vieressä kulkevat jalkakäytävät
on syytä eristää puomeilla. Vaaratilanteesta on myös hyvä
kertoa selkeillä varoituskilvillä. Vastaavia puomituksia tarvitaan,
kun huoltoyhtiö poistaa lumia vesikatolta.
Työskentelyalueen alapuoliset alueet on eristettävä muulta
henkilöliikenteeltä, jotta putoavat lumet tai työvälineet eivät
aiheuta vaaratilanteita.
Ammattitaidottomat lumenpudottajat voivat olla vaaraksi
itselleen ja muille, mutta myös kattopinnalle, mikäli lunta poistetaan
väärällä tavalla. Esimerkiksi kirveiden käyttäminen
lumen tai jään poistossa helposti rikkoo vaikkapa peltisen
vesikaton, minkä jälkeen katto voi alkaa vuotaa. Rakenteisiin
pääsevä kosteus saattaa myös johtaa muihin pahoihin rakennevaurioihin
muun muassa yläpohjassa.
Mahdollisesti kattopinnan viat tulevat näkyviin vasta
lumien sulamisen jälkeen. Vauriot on joka tapauksessa syytä
korjata pikimmiten. Hankalimmissa tapauksissa koko katto tai
ainakin osia siitä joudutaan uusimaan.
Vuotokohdat kuntoon
Taloyhtiön tulisi pitää kiinteistönsä kunnosta huolta. Katto kuuluu kiinteistön tärkeimpiin osiin. Jos katto vuotaa, tilanteeseen
on puututtava heti.
Tyypillisesti juuri huolimattomasta lumen ja jään poistosta
voi syntyä mekaanisia vaurioita peltikatteeseen, mutta myös
suunnittelu- ja rakennusvirheet voivat aiheuttaa monenlaisia
vaurioita.
Vuototilanteita voi ylipäätään syntyä vanhoille katoille,
kun kattojen huoltoa ei ole suoritettu. Pienet vuodot voivat olla
hankalasti löydettävissä ilman rakenteiden purkamista, mikäli
katetta ei päästä tutkimaan alapuolelta.
Yksittäinen vuoto voi olla hoidettavissa paikallisella
korjauksella,
joka tehdään mahdollisimman nopeasti, jotta
vuoto ei aiheuttaisi vaurioita muihin rakenteisiin.
”Lumenpudotuksiin
on syytä valita
osaavat toimijat.
Jos kuitenkin katto on vuotanut useammasta kohdasta ja
pitkän aikaa, korjaustöitä pitää harkita tarkemmin. On suositeltavaa
etsiä ongelmakohdat riittävän ajoissa, jotta laajoja
vaurioita ei pääsisi syntymään. Vesikaton kuntoa tulee tarkastella
säännöllisesti.
Jos katon aluskatteelle kertyy vettä, joka ei pääse kuivumaan,
se aiheuttaa aluskatteeseen ajan mittaan halkeamia,
joista vettä pääsee yläpohjan rakenteisiin. Pelti- ja tiilikattojen
tiiviys perustuu paljolti juuri toimivaan aluskatteeseen.
Ongelmia voivat aiheuttaa myös läpiviennit ja niiden tiivistykset.
On oleellista varmistaa, että läpivienneistä tehdään
täysin vesitiiviitä, koska muutoin vettä valuu läpiviennistä
suoraan katon rakenteisiin.
Kun vuotokohdat on paikallistettu, on selvitettävä vesivuotojen
laajuus sekä niistä aiheutuneet alusrakenteiden
vauriot.
Samalla on hyvä tarkistaa, että rakenteet on toteutettu
suunnitelmien mukaisesti.
Huolestuttavia katto-ongelmia
Kattojen romahtaminen kokonaan joko lumikuorman painosta
tai vakavien rakennusvirheiden takia ei ole mitenkään
tavatonta. Suomessakin tällaisia tapauksia on valitettavasti
sattunut paljon. Monesti kyse on ollut suurikokoisista yleisörakennuksista.
Esimerkiksi vuonna 1981 lumi- ja tuulikuormat vaurioittivat
kattoja muun muassa Itä-Suomessa, missä tasakattoisen
teollisuushallin katto petti Kiteellä. Katolla oli lunta runsas
metri, mutta lisäksi katolle oli päässyt kasautumaan sahanpurua
ja haketta.
Monissa tapauksissa kattovaurioiden yhteisenä tekijänä
on ollut poikkeuksellisen luminen talvi, mutta lumikuormat
sinänsä eivät olisi olleet ongelma, jos rakenteet olisi mitoitettu
ja rakennettu oikein.
Kattojen suunnittelu- ja toteutusvirheillä on varsin usein
ollutkin osuutta asioihin. Kylpylöiden kattoja on romahtanut, koska kattorakenteissa on käytetty vääränlaisia ruuveja tai
teräslankoja, jotka eivät ole kestäneet klooripitoisten höyryjen
rasitusta. Jyväskylän messuhallin katto taas putosi alas
– onneksi vasta juuri messutapahtuman päätyttyä – kun
katon liimapuupalkkien vaarnat eivät kestäneet.
”Vesikaton
kuntoa
tulee tarkastella
säännöllisesti.
Viime vuosien vakavimpia kattoturmariskejä Suomessa
ovat kuitenkin aiheuttaneet teräsrakenteiset niin sanotut
Isola-hallit, joita on käytetty esimerkiksi varastoina ja
ratsastusmaneeseina.
Vuosina 1999–2013 tällaisten maneesikäytössä olleiden
hallien katto sortui ainakin kolmella paikkakunnalla:
Sipoossa, Liedossa ja Laukaalla. Viimeksi mainittu onnettomuus
aiheutti
nuoren ratsastajatytön kuoleman ja neljän
muun ihmisen loukkaantumisen. Juuri ennen turmaa ympäristöministeriö
oli lähettänyt kunnille tietoa kyseisen hallityypin
vaarallisuudesta, mutta tapausta tutkineen poliisin
mukaan tieto ei ollut välittynyt ratsastuskoulun yrittäjälle.
Onnettomuustutkintakeskus totesi loppuraportissaan,
että Laukaan hallissa oli ollut useita suunnittelu- ja toteutusvirheitä.
Viime kädessä yhden kattoliitoksen pettäminen oli
johtanut katon ja samalla koko hallin välittömään sortumiseen.
Nyttemmin rakennuslainsäädäntöä on tarkennettu, ja
yleisörakennusten
kattoturvallisuutta pyritään valvomaan
aiempaa tarkemmin. Useita vaarallisiksi todettuja kattoja
on myös jo korjattu.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pixabay
