Työelämän Skylla ja Kharydis

Kun koronasta selvittiin, niin seuraava konttorien vitsaus on - tylsyys?

Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen voi aiheuttaa samankaltaisia terveyshaittoja kuin työstressi tai työuupumus, jotka ovat tunnetusti yhteydessä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston poikkeavaan toimintaan.

Tavallisesti autonomisen hermoston parasympaattinen toiminta aktivoituu levossa. Kun tämä toiminta heikentyy, se vaikuttaa kehon edellytyksiin elpyä ja palautua. Pitkäkestoiset poikkeavuudet ovat yhteydessä sairausriskeihin ja jopa kuolleisuuteen.

Kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimus osoitti, että tylsistyminen on toimiston tikittävä aikapommi. Jo aiemmista tutkimuksista tiedettiin, että tylsistymistä kokevat työntekijät arvioivat oman terveytensä heikommaksi – mutta uuden tutkimuksen valossa työssä tylsistyminen voi olla samanlainen riski terveydelle kuin muut, perinteisemmät työpahoinvoinnin kokemukset.

Oletko sinä vaaravyöhykkeessä? (Ja kukapa ei olisi.) – Tutkijat rauhoittelevat, että satunnainen tylsyyden kokemus on normaalia eikä aiheuta terveyshaittoja. Usein toistuva tai jatkuva tylsyys sen sijaan kyllä heikentää terveyttä.

Tutkijat suosittelevatkin, että tylsistymiseen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota työpaikoilla ja työterveyshuollossa. Aiemman tutkimusnäytön perusteella tylsistyminen on työelämässä yleistä, ja syynä ovat usein esimerkiksi omaan työhön kuulumaton sälä ja liiallinen byrokratia.

Toisaalta myös anti-tylsyys voi olla vaarallista. Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus kertoo, että työn jatkuvat keskeytykset, liiallinen työn määrä ja kova työtahti aiheuttavat merkittävää psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla.

Vastaajista kolmasosa (34%) arvioi keskeytysten kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikalla (vrt. 25% vuonna 2016, kun teemaa viimeksi tutkittiin) ja jossain määrin yli puolet (53%). Lisäksi joka viides vastaaja arvioi liiallisen tiedon määrän kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikallaan.

Työjärjestelyjen osalta liian suuren työmäärän tai kovan työtahdin koki 27 prosenttia jatkuvasti, 60 prosenttia jossain määrin. Jatkuvan tavoitettavuuden koki omalla työpaikallaan kuormittavan jatkuvasti 21 prosenttia ja jossain määrin 51 prosenttia.

Jos työmäärä näyttää kasvavan liialliseksi, pitäisi pysähtyä harkitsemaan, onko resursseja lisättävissä tai jotakin karsittavissa. Yksi keino on työn ”olennaistaminen”: työn ytimen kirkastaminen, olennaisimpien tehtävien tunnistaminen ja työn rajaaminen tämän pohjalta niin, että työmäärä on kohtuullinen.

Kuormituksen hallinnassa auttaa avoin, luottamuksellinen keskusteluilmapiiri. Myös parempaa vuorovaikutusta sekä työntekijän ja esihenkilön välillä tarvitaan.

Jos yksi tylsistyy työssään ja toinen luhistuu kuormansa alle, niin voisi olettaa, että esihenkilöiltä vaaditaan melkoista pelisilmää. Vanha konsti eli tunneäly on nyt valttia: kun pomo keskustelee alaistensa kanssa muustakin kuin säästä ja kulloisestakin projektista, alkaa alaisen sielunelämästä muodostua jonkinlainen kuva puoliväkisinkin.

Oli työntekijä sitten tylsyyden tai tappotahdin uhri, aidosti välittävä ja sen osoittava esihenkilö voi todella olla pelastava enkeli. Insinöörijohtamisen luvatussa maassa emotionaalinen ÄO ei aina ole arvossaan, mutta viimeistään etätyö on opettanut, että nyt tarvitaan esihenkilöiltä venymistä. Alaiset eivät ole vain palluroita läppärin ruudulla, vaikka hetkittäin siltä voi tuntuakin.

MS Suomi Finland seilaa vain niin kauan, kun tekemisessä on sekä päätä että sydäntä.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje