mainos_1109

Energialähteet ja polttoaineet
Energiamarkkinat (Energiakauppa, Sähköpörssitoiminta)
Energian tuotanto, jakelu ja varastointi
Energiatehokkuus ja energiansäästö (Kulutuksen ohjaus ja kysyntäjousto)

Sähkön riittävyys teollisuudessa on monen tekijän summa

artikkelikuva: Sähkön riittävyys teollisuudessa on monen tekijän summa

Kulutusjoustot ja varastointi tasapainottavat sähkömarkkinaa vihreän siirtymän normaalioloissa ja takaavat teollisuudelle sähkön riittävyyden sekä kilpailukykyisen hinnan. Energiatehokkaat ja kestävät teknologiat vähentävät sähkön kulutusta, ja kapasiteettijärjestely aktivoidaan poikkeustilanteissa.

TILASTOKESKUKSEN 17.4.2024 julkaisemien vuoden 2023 ennakkotietojen mukaan Suomen sähköidentiteetti kehittyy erinomaisesti: Suomi tuottaa vuodessa likimain sen minkä kuluttaa, keskimääräinen kotimainen sähkön tuotanto on suurempaa kuin koskaan, sähkön nettotuonnin osuus on kaikkien aikojen alhaisin, vain kaksi prosenttia kulutuksesta, ja päästötön sähkön tuotanto kattaa kulutuksesta historiallisen suuren osan, 92 prosenttia.

Suomen sähköntuotanto näyttää kehittyvän oikeansuuntaisesti kulutuksen tarpeiden ja hiilineutraalisuustavoitteiden kanssa. Toimintaympäristön yllättävät muutokset ja poikkeusilmiöt tuovat kuitenkin suuria haasteita sähkön riittävyyteen.

Rajumpia hintavaihteluita odotettavissa

Fingridin strategisen verkkosuunnittelun yksikön päällikön Mikko Heikkilän mukaan Suomen energiamarkkina on selvinnyt melko hyvin energiakriisistä ja Venäjän Ukrainassa aloittamasta sodasta huolimatta. Sodan ensimmäisenä syksynä energian hinta kohosi varsin korkeaksi, mutta tuontimaakaasu, leuto sää ja sekä kotitalouksien että teollisuuden osallistuminen sähkönsäästötalkoisiin takasivat energian riittävyyden.


Mikko Heikkilä, Strategisen verkkosuunnittelun yksikön päällikkö Fingrid Oyj:stä sanoo, että tulevaisuudessa sähkön hinta vaihtelee entistä rajummin. Toivottavasti emme kuitenkaan näe äärihintoja usein.
KUVA: FINGRID OYJ

Talveen 2023–2024 oli varauduttu maakaasun osalta, mutta poikkeuksellisen pitkä kylmä jakso tammikuun alussa yllätti. Lämmitystarve ja sähkön keskikulutus ponnahtivat historiallisiin huippulukemiin, ja kun samaan aikaan perinteistä lämpövoimaa oli vikaantuneena lähes Olkiluoto 3:n verran, sähkön hinnat kohosivat ennätystasolle.

Tammikuun 2024 poikkeustilanteen tasapainottivat lopulta tuulivoima, jota saatiin selkeästi enemmän kuin huippupakkasilla yleensä oletetaan, ja sähkön käyttäjien joustot.

”Tulevaisuudessa sähkön hinta vaihtelee entistä rajummin. Toivottavasti emme kuitenkaan näe äärihintoja usein”, Heikkilä toteaa.

”Suomessa riittää sähköä keskimäärin erittäin hyvin ja kilpailukykyiseen hintaan.

Maatuulivoima Suomen kilpailuvalttina

Edullinen vihreä sähköntuotanto on Suomen kilpailuvaltti muuhun Eurooppaan nähden. Vakuuttamalla kiinnostuneet tuotantokapasiteetin riittävyydestä myös tulevaisuudessa Suomi voi houkutella teollisia investointeja. Kapasiteetin kasvu on kuitenkin riippuvainen siitä, että investointeja tulee ja kysyntää syntyy.

”Maatulivoiman hyväksyttävyys ja Suomen kyky rakentaa sitä ovat Fingridin näkemyksen mukaan Suomen kilpailukyvyn keskeinen ajuri puhuttaessa vihreästä teollisuudesta. Täällä on potentiaalia lisätä edullista sähköntuotantoa, ja siksi Suomeen kannattaa investoida”, Heikkilä sanoo.

Fingridin liittymissopimushankkeiden toteutuessa tuulivoimakapasiteetti nousee Suomessa lähivuosina nykyisestä 7 000 megawatista yli 11 000 megawattiin. Maatuulivoiman liittymiskyselyiden määrä on 170 000 megawattia.

Aurinkovoimastakin on tullut kaupallisesti kannattavaa, ja sen rakentaminen kiinnostaa suuresti. Fingrid ennustaa aurinkovoimatuotannon nousevan vuosikymmenen loppuun mennessä noin 8 000 megawattiin eli kymmenkertaiseksi nykyisestä.

Sähköintensiivistä teollisuutta näköpiirissä

Fingridin saamien kantaverkon liityntäkyselyiden määrä on osoitus sähköintensiivisen teollisuuden kiinnostuksesta Suomea kohtaan ja uskosta edulliseen vihreään sähköön. Kahdessa vuodessa uusia sähköintensiivisen teollisuuden liittymiskyselyitä on tullut valtavasti: liityntätehona yli 25 000 megawattia, kun Suomen huippukulutus on tällä hetkellä 15 000 megawattia, ja vuositason energiamääränä yli 150 terawattituntia, kun nykytaso on noin 80 terawattituntia.

Fingridille on tullut kyselyitä sekä Suomessa jo toimivalta teollisuudelta että kansainvälisiltä toimijoilta, joilla ei vielä ole toimintaa Suomessa. Suunnitelmat koskevat muun muassa teollisuuden sähköistämistä ja fossiilisten polttoaineiden korvaamista suoraan sähköistämällä. Joukossa on myös muita, puhtaasti vetyyn liittyvä investointeja ja paljon vedyn jatkojalostuslaitoksia.

Kiinnostus sähköintensiivisiin datakeskuksiin on myös selvästi kasvussa, ja viimeisen vuoden aikana Fingridillä on näkynyt lisäksi paljon sähköä käyttävän tekoälyn räjähdysmäinen suosio.

Apuna kulutusjoustot ja varastointi

Suomessa riittää sähköä keskimäärin erittäin hyvin ja kilpailukykyiseen hintaan. Tarvitaan kuitenkin kulutusjoustoja, jotta Suomen sähköstä jopa puolet voidaan tuottaa 2020-luvun lopussa sään mukaisesti, kuten Fingridin sähköntuotantorakennetta koskeva ennuste kuvaa.

Fingridin Heikkilä uskoo, että sähkömarkkina joustaa riittävästi ja tasapainotus luo myös liiketoimintaa.

”Harvaa tehdasta voi tuulisuuden mukaan ajaa alas kokonaan, mutta osia prosessista on todennäköisesti mahdollista mukauttaa sähkön saatavuuteen. Jos teollisessa prosessissa on esimerkiksi vedyn tai välituotteen varastointimahdollisuus, prosessin mukauttaminen onnistuu. Näin teollisuustoimija voi tukea sähkön riittävyyttä ja lisäksi laskea omaa sähkön keskihintaansa”, Heikkilä sanoo.


Taira-Julia Lammi, Head of Application management, LV IEC Motors -divisioona ABB Oy:ltä sanoo, että jos maailman nykyinfrastruktuurin kaikki arviolta yli 300 miljoonaa sähkömoottorin vaativaa järjestelmää vaihdettaisiin tehokkaampiin, sähkön kulutus pienenisi kymmenen prosenttia.
KUVA: ABB OY

Suurteollisuudessa akut eivät vielä ole merkittävässä roolissa, mutta vallankumous on tulossa. Akkutuotantoa on rakenteilla satoja megawatteja, ja kyselyitäkin on Fingridillä 5 000 megawatin edestä.

”Akut toimivat hyvin muutamien tuntien reserveinä. Kun radikaalisti alentuneet akkujen hinnat laskevat entisestään ja akkuja tulee enemmän, niiden merkitys vain kasvaa”, Heikkilä sanoo.

Kapasiteettijärjestely pahan päivän varalle

Fingridin mukaan Suomessa tulee varautua poikkeusilmiöihin. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu tätä varten kapasiteettimekanismi.

Heikkilän mukaan kohdennettu kapasiteettijärjestely olisi hyvä vakuutus pahan päivän varalle. Siinä esimerkiksi valtio voi järjestää huutokaupan, jonka seurauksena rakennetaan puhtaisiin energialähteisiin kuten biokaasuun, vetyyn tai vetyjohdannaisiin pohjautuvaa kotimaista, nopeasti aktivoituvaa ja pitkäkestoisesti toimivaa sähköntuotantokykyä.

”Mekanismi ei saa syödä teollisuuden kilpailukykyä ja halvan sähkön tuomaa kilpailuetua. Sen maksurasite tulee kohdistaa harkiten niille, jotka hyötyvät mekanismista”, Heikkilä sanoo.

Edullinen ja nopeasti aikaan saatava mekanismi on edellytys investointien rantautumiselle Suomeen, joten mekanismin valmistelu tulee aloittaa työ- ja elinkeinoministeriössä pikimmiten.

Kapasiteettijärjestelyt ovat EU:ssa tiukkaan säänneltyjä, mutta mahdollisia. ”Saksa on ottamassa käyttöön mielenkiintoisen kapasiteettijärjestelyn vetypohjaiselle tuotantokapasiteetille. Kyllä sen pitäisi onnistua myös Suomessa”, Heikkilä toteaa.

”Teollisuus voi edistää sähkön riittävyyttä omilla teknologiavalinnoillaan ja toimintatavoillaan.

Sähkömoottoreilla valtavaa säästöä

Teollisuuden sähkömoottorit kuluttavat 50 prosenttia kaikesta maailman sähköstä. Sähkön saanti on kriittistä, sillä koneet, laitteet ja järjestelmät eivät toimi ilman sähkömoottoreita. Ennusteen mukaan sähkömoottoreiden määrä maailmassa jopa kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, mikä edellyttäisi hurjaa sähköntuotannon kasvua.

Vaikuttava ratkaisu sähkön riittävyyden haasteeseen ovat huipputehokkaat, kestävästi tuotetut sähkömoottorit.

”Jos maailman nykyinfrastruktuurin kaikki arviolta yli 300 miljoonaa sähkömoottorin vaativaa järjestelmää vaihdettaisiin tehokkaampiin, sähkön kulutus pienenisi kymmenen prosenttia. Onpa kyseessä olemassa oleva tehdas tai uusi investointikohde, jokainen voi tehdä osansa”, ABB Oy:n LV IEC Motors -divisioonan Head of Application management Taira-Julia Lammi sanoo.

Lammi korostaa, että teollisuus voi edistää sähkön riittävyyttä omilla teknologiavalinnoillaan ja toimintatavoillaan. Vanhan tekniikan korvaaminen energiatehokkaalla ja tuotantolaitosten uudistaminen vastuullisemmiksi johtavat merkittävään sähkön ja kustannusten säästöön.

Lammin mukaan tulevaisuutta ovat yhä vahvemmin erilaiset tuotteita ja toimintaa koskevat kestävän kehityksen standardit ja sertifioinnit, jotka edistävät energiatehokkuutta ja vastuullisuutta sekä kilpailutekijänä näyttävät suuntaa markkinoilla. Esimerkiksi Environmental Product Declaration (EPD) ja monet muut sitoumukset säätelevät tuotteiden elinkaaren aikaisia ratkaisuja ja energiatehokkaiden tuotteiden käyttöä useilla teollisuuden aloilla.

Lammi nostaa esiin myös koulutuksen ja tiedon lisäämisen. Toteuttamalla energiansäästökampanjoita ja ohjaamalla työyhteisöä kestävämpiin toimintatapoihin monissa yrityksissä on onnistuttu säästämään sähköä merkittävästi. Pienistä teoista syntyy suuria kokonaisvaikutuksia.

Teksti: Riikka Autio / Viuleva Group Oy

Seuraa Publicomedia

Publicomedia uutiskirje

PUBLICO - TOIMIALAMEDIAT

publico - mediat

HR viesti
www.hrviesti.fi

Henkilöstöosaamisen ammattilaisten media, jossa käsitellään henkilöstön kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia asioita

publico - mediat

KITA - Kiinteistö & Taloustekniikka
www.kita.fi

KITA on korkeatasoinen kiinteistö, talotekniikka ja korjausrakentamisen asiantuntijoille suunnattu ammattimedia

publico - mediat

Prointerior
www.prointerior.fi

prointerior on arkkitehtuuriin, tilasuunnitteluun ja julkisrakentamiseen erikoistunut sitoutumaton ammattimedia

publico - mediat

Prologistiikka
www.prologistiikka.fi

prologistiikka on korkeatasoinen logistiikka-alan ammattimedia

publico - mediat

Proresto
www.proresto.fi

proresto on korkeatasoinen horeca-alan ammattimedia joka tarjoaa tietoa ja esittelee ratkaisuja ammatillisen osaamisen sekä liiketoiminnan kehittämiseen.

PUBLICO - TEOLLISUUSMEDIAT

Enertec on korkeatasoinen, monikanavainen energiateknologiaan ja vesihuoltoon keskittynyt, vesi- sähkö- ja energia-alan ammattimedia

publico - mediat

Prometalli
www.prometalli.fi

Prometalli on metalli- ja konepajateollisuuden ammattilaisille suunnattu ammattimedia

PUBLICO - INTERNATIONAL MEDIAS

Seatec - Finnish Marinetechnology is a media for professionals, all over the world, working within the marinetechnology industry

Nordicum, established in 1993, presents the leading Finnish companies and projects within Real Estate & Architecture

UUSIMMAT ARTIKKELIT

MAINOSTAJILLE

Autamme asiakkaitamme rakentamaan merkityksellisiä sisältöjä ja kohdentamaan ne oikeille päätöksentekijöille.

Toimialakohtaisesti ja mitattavasti!




PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »