Runko ja rakennustuotteet (auringonsuojaus, ikkunat)
Auringonsuojaratkaisuissa on nyt valinnanvaraa
Huolella suunniteltu aurinkosuojaus parantaa kohteen energiatehokkuutta – ja lisää käyttömukavuutta.
KIINTEISTÖJEN AURINKOSUOJAUS kehittyy jatkuvasti. Suomi seuraa tässä trendissä muuta Eurooppaa hivenen jälkijunassa, mutta myös kotimaisia tuotteita ja osaajia on nyt tarjolla.
Aurinkoon liittyvät haasteet toki tunnetaan suunnittelijapuolella. Aurinkosäteilyn energiasta noin puolet siirtyy ikkunoiden kautta rakennuksiin – ja säteilyn törmättyä sisätilan pintoihin energia muuttuu lämmöksi, johtuu rakenteisiin ja lämmittää tilaa.
Lämpösäteilyksi muuttunut aurinkoenergia taas ei kykene poistumaan säteilyn muuttuneen aallonpituuden takia yhtä tehokkaasti kuin se tuli sisään. Lisäksi nykyaikaiset energiatehokkaat ikkunat ja muut rakenteet edesauttavat lämmön sisällä pysymistä.
"Aurinkosuojat estävät tehokkaasti aurinkoenergian siirtymisen sisätiloihin", toteaa toimitusjohtaja Jarno Ahtonen Artic-kaihdin Oy:stä. Artic- Kaihdin on Suomen johtavia aurinkosuojalaitteiden valmistajia, joka valmistaa vuosittain yli 250 000 erilaista kaihdin- ja aurinkosuojatuotetta.
"Oikein toteutetulla nykyaikaisilla aurinkosuojausratkaisuilla voidaan säästää jäähdytys-, valaistus- ja lämmitysenergiaa sekä lisätä asumismukavuutta", Ahtonen summaa.
Aktiivi vai passiivi?
Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää sekä passiivisesti että aktiivisesti. Passiivisesti auringosta saatavaa valoa ja lämpöä hyödynnetään suoraan ilman erillisiä laitteita; aktiivisessa hyödyntämisessä auringonsäteily muunnetaan aurinkokeräimillä lämpöenergiaksi.
Passiivisesti auringon lämpösäteilyä käytetään rakennuksen energiankulutuksen pienentämiseen ilman aurinkokeräimiä, jolloin rakennus toimii suoraan lämpövarastona.
Aurinkoenergian passiivista hyödyntämistä on mm. tilojen lämmitystarpeen leikkaaminen ikkunoista saatavan suoran auringonsäteilyn avulla, tilojen lämmitystarpeen leikkaaminen rakennuksen aurinkoisen puolen julkisivuun liittyvän lasiseinäisen puskurivyöhykkeen avulla ja suoran auringonsäteilyn hyödyntäminen ulkoilman esilämmitykseen ilmanvaihdossa (esimerkiksi korvausilmaikkuna).
"Aurinkoenergian passiiviseen hyödyntämiseen liittyy olennaisesti aurinkosuojaus, jolla torjutaan erityisesti kesäaikaan suoran auringonsäteilyn epäedullisia vaikutuksia", Ahtonen toteaa.
Se, kuinka paljon rakennus voi hyödyntää aurinkoenergiaa, vaihtelee rakennuksen sijoituksen, suuntauksen, muodon, ikkunoiden koon ja sijainnin sekä käytettyjen rakennusmateriaalien mukaan.
Tietoisuus nousussa
Ahtosen mukaan eteläisemmässä Euroopassa – ja Pohjolassa esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa – erilaiset kehittyneet aurinkosuojaratkaisut ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Suomessa ei olla aivan yhtä hereillä, mutta viimeisen viiden vuoden aikana tietoisuus on noussut huomattavasti.
"Etenkin suunnittelijat ovat nyt kiinnostuneita tuotteista ja niiden ominaisuuksista ja esimerkiksi isoissa julkisissa kohteissa näitä ratkaisuja toteutetaan jo jonkin verran." Ahtosen mukaan "portinvartijana" auringonsuojauksen yleistymisessä ovat erityisesti isojen kohteiden jäähdytyksen suunnittelusta vastaavat henkilöt.
"Jäähdytyksen suunnittelija miettii koko ajan eri keinoja saada kiinteistön jäähdytyskuormaa alhaisemmalle tasolle, joten hän on tärkeässä roolissa, jos ajatellaan aurinkosuojauksen vakiintumista."
Ahtonen huomauttaa, että nykytrendi suosii isoja ikkunapintoja rakennuksissa, jolloin pahimmassa tapauksessa talot muuttuvat melkoiseksi pätsiksi sisäpuolelta, ellei viilennykseen käytetä tähtitieteellisiä summia. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa vaikuttaa hölmöläisen hommalta, jos neliöiden viilennyslasku kesältä on yhtä suuri kuin pakkastalven lämmityskulut.
Sisälle vai ulos?
Aurinkosuojaratkaisuja on niitäkin kahdenlaisia: rakennuksen sisäpuolisia ja ulkopuolisia. Näistä tutumpi on sisäpuolinen, eli ikkunan välissä oleva sälekaihdin, jolla voi vaikuttaa sisävalaistuksen laatuun ja häikäisynestoon. Lisäksi sälekaihdin muodostaa talvella kiinni olleessaan ylimääräisen lisäeristeen ja estää osaltaan lämmön poistumista ikkunan kautta.
Ulkopuoliset, rullautuvat ratkaisut taas toimivat eri lailla: ne varjostavat erittäin tehokkaasti – ja pysäyttävät lämpösäteilyn jo hyvissä ajoin rakennuksen ulkopuolella.
"Tämän vuoksi ne säästävät energiaa ja viilentävät sisätiloja suojausratkaisuista tehokkaimmin", Ahtonen toteaa ja lisää, että ulkopuolelle sijoitettavasta suojasta näkee myös läpi.
Kun ikkunan ulkopuolella sijaitsevaan auringonsuojaan lisätään vielä automaatio, saavutetaan parhaat säästöt. "Automaattisilla aurinkosuojilla voidaan säästää energiaa jäähdytyksessä 89 %, valaistuksessa 39–89 % ja lämmityksessä 9 %", listaa Ahtonen.
Automatisoitu aurinkosuojausjärjestelmä toimii siten, että energian kulutus optimoidaan hyödyntämällä aurinkolämpö talvella ja pitämällä lämpö ulkona kesällä. Automatiikka varmistaa, että aurinkosuojat ovat aina oikeassa asennossa – ja luonnonvalon tehokas hyödyntäminen vähentää osaltaan myös keinovalaistuksen tarvetta, sekä maksimoi ihmisen terveydelle ja vireydelle tärkeän luonnonvalon saannin.
Toimii pohjoisissakin oloissa
Suomen oloissa osan vuodesta haasteena on lumi ja jää. "Silloin aurinkosuojaa ei varsinaisesti tarvita ja se rullautuu yläasentoon – ja laskeutuu taas, kun sitä tarvitaan", Ahtonen kuvailee.
Ahtonen kertoo, että simulointiohjelmilla voidaan laskea erilaisten aurinkosuojaratkaisujen vaikutuksia rakennuksen jäähdytykseen, lämmitykseen ja valaistukseen.
"Simulointiohjelmaa käyttämällä saadaan jo suunnitteluvaiheessa tärkeää tietoa aurinkosuojaratkaisun vaikutuksesta esimerkiksi koneellisen jäähdytyksen tarpeeseen", hän tietää.
Ahtonen toivookin, että aurinkosuojausta mietittäisiin jo mahdollisimman varhain suunnitteluprosessissa. Näin on mahdollista mitoittaa järjestelmä tarkasti tarpeen mukaan ja huomioida esimerkiksi rakenteiden kiinnityspinnat. "Auringonsuojausratkaisu pitää miettiä aina myös visuaaliselta kannalta ja huomioida esimerkiksi väri- ja tyylikysymykset."
Automaatiojärjestelmiä integroidaan kovaa vauhtia osaksi talotekniikkaa, mutta myös stand alone -systeemejä myydään, etenkin pienempiin kohteisiin. "Pienemmissä kohteissa voi olla käytössä esimerkiksi radiotekniikalla toteutettu langaton järjestelmä."
Pioneeri on myös konkari
Artic-kaihdin Oy:n historia juontaa vuoteen 1979, joten yrityksellä on pitkä kokemus toimialalta. Oma tuotanto on laajentunut pikkuhiljaa vuosien saatossa rullakaihtimista mm. sälekaihtimiin, markiiseihin ja screeneihin. Yritys palvelee kuluttaja- yritys- ja rakennusliikeasiakkaita valtakunnallisesti Artic Store -ketjun kautta. Artic Store on Suomen suurin aurinkosuojauksen ja kaihtimien erikoisliikeketju, jonka toimipisteet löytyvät jo 16 paikkakunnalta.
"Rakennusten energiasäästötavoitteet kovenevat jatkuvasti, ja toimiva auringonsuojausratkaisu on tässä isossa roolissa", Ahtonen toteaa ja muistuttaa, että kääntymällä ammattilaisen puoleen taataan kohteeseen saumattomasti integroituva ja hyvältä näyttävä kokonaisratkaisu.
Teksti: Sami J. Anteroinen
