Hyvinvointi
Yrityskulttuuri
Joko teidän firmassanne on terveen lapsen hoitopalvelu?
Perhemyönteisyys ja joustavuus ovat fiksun työnantajan valttikortteja - mutta työelämän valtavirran ne ovat vasta tulossa
Kuinka perhemyönteisiä ovat tämän päivän työnantajat? Miten käy perhe-elämän ja työelämän yhdistäminen kovassa paineessa ja kiireessä – vai onko harjoitus tuhoon tuomittu jo startissa?
Mothers in Business ry:n toiminnanjohtajat – sekä perhevapaalla
oleva Annica Moore, että hänen sijaisensa Jonna
Lampinen – ovat sitä mieltä, että fiksut työnantajat ainakin
yrittävät tuoda joustavuutta ruuhkavuosiaan elävien työntekijöiden
elämään.
Annica Moore toteaa, että työnantajilta ei sinänsä odoteta
mitään ”spektaakkelimaisia” tekoja, vaan enemmänkin
tukea ihan tavallisen arjen keskellä. ”Jos oma esimies
ymmärtää ne haasteet, joita työntekijällä on työpaikan
ulkopuolella ja tarjoaa sen takia joustoa – se on jo tosi tärkeää.”
Esimerkiksi kun pienten lasten vanhempi pääsee valitsemaan
itselleen sopivia työvuoroja, hän kyllä osaa arvostaa sitä. ”Työntekijä sitoutuu työnantajaan aivan eri tavalla, kun
näkee että hänen toiveitaan kuunnellaan organisaatiossa”,
Moore uskoo.
Luottamus on kaiken perusta
Tämä luottamus ja sitoutuneisuus on minkä tahansa työpaikkakulttuurin
perusta. Millaisia joustavia, perhemyönteisiä keinoja
firmoissa sitten käytetään, se vaihtelee yrityksestä toiseen: tärkeintä
on kuitenkin aito halu auttaa ja kyky saada konkreettisia
asioita aikaan.
”Jos perhemyönteisyys on vain joku HR:n tekemä selonteko,
joka on unohdettu pöytälaatikkoon, niin eipä se silloin
paljon lämmitä.”
Mooren mukaan esimiehet – eri tasoilla – ovat avainasemassa
perheystävällisen kulttuurin luomisessa. ”Tämän
takia esimiehiä pitää kouluttaa ymmärtämään perheiden
haasteita entistä paremmin.”
Mothers in Business ry:ssä on yli 4 000 jäsentä ja
Moorella
on varsin selkeä käsitys siitä, millaiset työnantajat
ovat vetovoimaisia jäsenkunnan keskuudessa.
”Kyselymme mukaan työnhakutilanteessa jäsenistämme
90% etsii organisaatiota, jolla on perhemyönteisiä käytäntöjä.”
Mothers in Business ry:n perhevapaalla oleva toiminnanjohtaja Annica Moore sanoo, että työnantajilta ei sinänsä odoteta mitään spektaakkelimaisia tekoja, vaan enemmänkin tukea ihan tavallisen arjen keskellä. Kuva: Aleksi Kallioja
Kun kaista loppuu
Perhemyönteiset asenteet ja empatiakyky ovat kovassa kurssissa
myös Jonna Lampisen mukaan.
”Tiedämme, että vanhempien oman ajan puute, jatkuva
kiire ja riittämättömyyden tunne ovat kuluttavia asioita – ja
monelta perheeltä puuttuvat turvaverkot eli vaikkapa sopivan
matkan päässä sijaitseva mummola.”
Koronan myötä vaikeuskerrointa on nostettu vielä lisää,
kun keväällä monessa kodissa naputtivat vanhemmat ja lapset
koneitaan rinta rinnan – ja perheen pienimmät saapuivat esittämään
piruetin tai pari Teams-seurakunnan riemuksi. ”Pitkällä tähtäimellä ongelmaan voidaan saada helpotusta lastenhoitopalveluilla”,
uskoo Lampinen.
”Jos esimerkiksi työnantaja tarjoaa työntekijöilleen terveen
lapsen hoitopalvelua, se on yksi joustavuutta todella paljon
lisäävä asia.”
Terve vai sairas lapsi?
Suomessa on vanhastaan olemassa työnantajan järjestämä
sairaan lapsen hoitopalvelu, joka on ollut voimassa vuodesta
2000 alkaen. Tuloverolain (TVL) 69.3 §:n mukaan veronalaista
tuloa ei synny työnantajan tilapäisesti järjestämästä
sairaan lapsen hoidosta ajalta, jona työntekijällä olisi oikeus
hoitovapaaseen täysin palkkaeduin. Tilapäisenä pidetään
saman sairaustapauksen johdosta enintään neljän päivän
pituista hoitojaksoa.
Sairaan lapsen hoitopalvelu -pykälä soveltuu vain äkillisesti
sairastuneen, alle 10-vuotiaan lapsen hoitoon. Etu on
verovapaa, vaikka se annettaisiin vain avainhenkilöille.
Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ajaa myös terveen
lapsen hoidon saamista verottomaksi eduksi. EK:n mukaan
sairaan lapsen verovapaa hoitoetu on laajalti hyödynnetty ja
työntekijöiden arvostama työsuhde-etu, joka on mahdollistanut työnantajan tuen työn ja perheen yhdistämiseen silloin, kun
sairaan lapsen hoitaminen kotona vanhempien toimesta ei ole
toimiva vaihtoehto.
Veroseuraamuksia lastenhoidosta
Koska terveen lapsen hoitopalvelu ei ole verovapaasti käytettävissä,
työnantaja ei voi tarjota lastenhoitoapua ilman veroseuraamuksia.
Esimerkiksi EK:n verojohtaja Anita Isomaa on
todennut, että tämä viesti on ollut monelle työnantajayritykselle
ja heidän perheellisille työntekijöilleen pettymys, sillä se tekee
lastenhoitopalvelusta kohtuuttoman kallista.
”Mikäli nykyinen, verovapaa sairaan lapsen hoitoetu laajennettaisiin
koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa koskemaan
väliaikaisesti myös terveiden lasten hoitoa – ilman
hoidon kestolle määriteltyä tiukkaa aika- ja ikärajaa – toisi
tämä ”valtavasti mahdollisuuksia” työn ja perheen parempaan
yhdistämiseen ja perheiden etätyöarjen tukemiseen”, Isomaa
uskoo.
Mothers in Business ry:n toiminnanjohtaja Jonna Lampinen Perheystävällinen työelämä -seminaarissa 2.10.2020. Kuva: Mothers in Business ry
Korona sai puhelimet soimaan
Toimitusjohtaja Minna Isotalus Hoivanet Oy:stä on samoilla
linjoilla. Hän tietää, että koronan tuoma etätyöarki vaikeuttaa
työntekoa huomattavastikin – eikä isovanhempia voi pyytää
apuun sekään perhe, jolla mummo ja pappa asuvat lähellä.
Yritykset voivat kuitenkin auttaa työntekijöitään tarjoamalla
heille terveen lapsen hoitopalvelua.
”Meillä tämä terveen lapsen hoitopalvelu on aina ollut
mukana palveluvalikoimassa, mutta vasta korona sai aikaan
ison piikin kysynnässä”, Isotalus toteaa. ”Maaliskuussa saimme
kyselyjä kymmeniltä yrityksiltä, pieniltä ja suurilta, jotka olivat
ihmeissään tämän asian kanssa.”
Kevään mittaan sopimuksia tehtiin noin 15 yrityksen kanssa
ja näin selvittiin kesälomaan asti. ”Useimmat näistä yrityksistä
eivät ole tarvinneet palvelua enää syksyllä”, hän lisää.
Arjen pelastajat
Saadun palautteen mukaan terveen lapsen hoitopalvelu on ollut
monelle asiakasyritykselle todellinen henkireikä: kun aikataulut
pitävät, työt edistyvät suunnitellusti. Hyvinvointi ja työssä jaksaminen
lisääntyy, kun työtekijöitä ei enää jatkuvasti revitä kahteen
eri suuntaan.
”Työntekijät voivat työskennellä rauhassa myös poikkeusaikoina,
kun lapsella on seuraa, viihdykettä ja kivaa tekemistä”,
Isotalus kertoo.
Helsinkiläinen Hoivanet tarjoaa terveen lapsen hoitopalvelun
lisäksi myös sairaan lapsen hoitopalvelua.
Eroavasta
verokohtelusta Isotalus toteaa:
”Terveen lapsen hoidon verottomuus edistäisi perhemyönteisiin
ratkaisuihin tarttumista yritysten taholta
ja näin tukisi perheitä erityisesti poikkeusoloaikoina”,
hän toteaa ja lisää, että EK:n aloite tässä asiassa
on tervetullut avaus. ”Keskustelu on lähtenyt käyntiin
hyvin. Toivottavasti asia etenee myös hallituksen
piirissä.”
Kuva: Hoivanet Oy
Kuvaaja: Kaapo Kamu
Lauma seuraa edelläkävijöitä
Hoivanetin suurin liiketoiminta-alue on lapsiperheiden
kotipalvelun ja perhetyön tuottaminen kunnille. Tästä
huolimatta myös palvelun myyminen yrityksille on relevanttia
– ja kasvussa.
”Pioneeriyritykset ovat aina ensimmäisenä liikkeellä
työelämän muuttuessa. Näitä yrityksiä ei ensimmäisessä
aallossa useinkaan ole vielä monta, mutta
muut seuraavat perässä”, hän uskoo.
Isotalus katsoo, että kun jokainen yritys tapaa vannoa,
että ”henkilöstö on tärkein voimavaramme”, fiksu
työntekijä kysyy: onko näin?
”Teoista se näkyy. Esimerkiksi tietotyöyrityksissä tiedostetaan
jo aika syvällisesti, että tyytyväinen työntekijä
on tuottava työntekijä – ja että nämä kotiasiat ovat
tärkeitä kokonaisuuden kannalta.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
